Jäsenhuone - Medlemsrum|Työhuone

Sipoon saaristo - Sibbo skärgård

MINNE MENNÄ KANOOTILLA SIPOON VESILLÄ?
Teltta- ja päiväretkeilijän kohteet Sipoon kotivesillä

Sipoon Kanoottiklubi - Sibbo Kanotklubb
Harri Luukkanen


Saat esiin suuremman kartan klikkaamalla kuvaa

Sipoon mahtava saaristo Helsingin ja Porvoon välissä antaa lukemattomia mahdollisuuksia päiväretkeillä. Telttaretkillä meloja etsii sen sijaan palveluja ja rauhaa, paikkoja, jotka yhdistyvät hyviin maisemiin ja rantoihin. Tässä lyhyt opas kahteentoista (12), jo testattuun Sipoon vesien retkeily-kohteeseen, joista kustakin on lyhyt kuvaus melojan näkökulmasta, perustuen omaan kokemukseen.

Kaikki kohteet (pl. Kaunissaari, Tallholmen ja Kaivokari) ovat noin yhden tunnin (noin 7-8 km) päässä SKK:n vajalta. Näin telttaretkeilyn kohteet sopivat myös 'cruisailun', päiväretkien tai pidempien kuntomelontojen määränpääksi. Ken melonnan ohessa kalastaa, hänen kannattaa ottaa mukaan kalavehkeet ja läänikohtainen lupa.

Osa retkeilyä ja liikuntaa on eväiden syöminen luonnossa. Tätä varten otetaan melontakohteeksi usein saaristokauppa, jossa voi täydentää retkieväitä tai jossa voi parhaimmillaan nauttia virvokkeita ja pikku purtavaa. Tässä mainittua kauppojen luetteloa täydentää, että kesäisin suurimmilla Sipoon saarilla käy Winbergin kauppalaiva, josta saa muonatäydennystä. Mikään ei tietysti voita termospullosta juotua kahvia Furuholmenin pohjoisrannalla, kun keskikesän ilta-aurinko grillaa sinne osunutta melojaa tai kanoottipurjehtijaa.

Teksti on tarkoitettu tueksi ja opastukseksi melojalle, jolla on käytössään kartta. Karttana on paras vaihtoehto keväällä 2001 uudistettu Vesiretkeilykartta 1:50.000 väliltä Porkkala-Helsinki-Pellinki. Kartassa näkyvät vihreällä värillä merkittynä ulkoilualueet, kaikki tässä mainitut ja paljon muita. Netistä löytyy myös Sipoon kunnan kotisivuilta topografikartta ulkoilusaarista ja nettisivuille pääsee Sipoon Kanoottiklubin kotisivujen linkin kautta.

Retkikohteet on esitelty sen mukaan kuka sen omastaa (Sipoon kunta, yksityinen maanomistaja, Helsingin kaupunki tai Vantaan kaupunki), joskin alueellisesti ne ovat lähellä toisiaan ja kaikki kunnan alueella. Alueille on annettu subjektiivisesti pisteitä yhdestä viiteen (1...5) niiden miellyttävyyden (sijainti, palvelut, maisemat yms) mukaisesti.

SIPOON KUNTA - SIBBO KOMMUNEN
Söderkullalandet
Möholmen
Norrkullalandet
Östholmen ja Abborholmen
Furuholmen

VANTAAN KAUPUNKI - VANDA STAD
Krokholmen
Tallholmen

HELSINKI - HELSINGFORS
Granö
Skogsholmen
Kaunissaari
Kaivokari

YKSITYINEN - PRIVAT

KAUPAT - BUTIKER
Cafe Storören
Winberg & Winberg
Gumbo Kiosk
Kauppalaiva Cristina

SIPOON KUNTA

Ensimmäiset saaret hankki Sipoon kunta muistaakseni vuonna 1970 (Östholmen ja Furuholmen) ja minä taisin olla silloin veneelläni ensimmäisiä pysyviä telttailijoita. Pienen 100 vuoden ikäisen tammisen avoveneeni - joka oli aikoinaan palvellut romutetussa Ahvenanmaalaisessa MKH:n viitta-aluksessa - venepaikka oli Lillörenissä, jossa PH Söderling oli juuri vuotta aikaisemmin aloittanut bisneksen. Olin ensimmäisenä keväänä vapun jälkeen muuttanut asumaan juuri hankintun Furuhomenin itäkärkeen, kun paikalle tuli vanha herra Strand muuraamaan kunnan toimeksiannosta nuotiopaikkoja. Kahvipannu oli tulella kivien välillä ja pyyrin herra Strandin kahville. Hän tuli, tarjosi kättä ja sanoi: "minä en juo kahvia tuntemattomien kanssa".

Myöhemmin saarista tuli Helsingin itäpuolen melojien vakikohteita, koska ne ovat sopivan matkan päässä, soveliaan suojaisessa paikassa Sipoon selän tuntumassa sekä Helsinki-Porvoo melontareitin varressa. Kunta on sittemmin ostanut lisää virkistysalueita saarista ja rakentanut saariin tulisijoja ja keittokatoksia; polttopuuta on tarjolla ainakin ennen juhannusta. Saaret ovat myös siistejä, ja niistä löytyy nuotiopaikoilta pöytäryhmiä, roskakoreja ja WC. Saarten telttailukäyttö on vähentynyt jyrkästi 90-luvulla, hyvistä telttapaikoista ei joudu enää tappelemaan ja saaret ovat rauhoittuneet. Veneilijät asuvat mieluummin veneissään tai ajavat yöksi matereelle nukkumaan. Telttailu-kauden aikana vahti asuu? Östholmenilla ja käy keräämässä maksut.

Söderkullalandet on ollut ehkä kuntalaisten suurimmassa käytössä, koska alue sijaisee näköyhteyden -- vain puolentoista kilometrin -- päässä Gumbon venesatamasta, saaren NE (luoteis)kärjessä. Muistelen, että siellä 70-luvulla asui kesäisin pysyvästi teltassa hieman erikoinen mies. Alue on ollut nuorten suosiossa, siitä reipas meno ja usein hieman levoton meininki, kun olutta sai vielä Gumbon kaupasta. Melojat pistäytyvät siellä joskus kun tullaan sisäreittiä Löparö-Kitö sisäpuolelta kohti Helsinkiä. Telttapaikkoja heti laiturille tultaessa vasemmalla pitkin rantaa.
Pisteet: **

Möholmen (ei pidä sotkea toiseen saareen Mölandet, joka on Granön eteläpuolella), saaren eteläkärki on Sipoon kunnan omistuksessa, muualla on tiheässä yksityishuviloita. Niemen eteläkärki on jyrkkä ja kallioinen, itä-puoli varjoinen, pehmeärantainen hyttyspesä, länsipuolella on hieno mutta kapea hiekkaranta. Kunnon telttapaikkoja on niukasti. MaMe:n Porvoon retkellä on joskus yövytty kapeikossa tasaisella rantakalliolla, joka on lähinnä Norkullalandetin rantaa.
Pisteet **

Norrkullalandet, sen pohjois-itäinen(koillis)kulma (Finnösudden) on hieno alue Kalkkitehtaalle menevän laivaväylän tuntumassa. Rantautuminen voi tällä puolella olla hieman hankalaa. Alueen on omistanut aikoinaan akateemikko A I Virtanen. Pitkän niemen (niemi on yksityinen, Virtasen perillisten omistuksessa) etelä/länsipuolinen lahti on upeaa matalaa hiekkarantaa, jossa erityisesti kannattaa käydä kanootilla maissa ja lämpiminä päivinä uimassa. Hiekkaranta madaltuu jo kaukaa, joten suuret veneet eivät rantaan pääse. Veneet kansoittavat niemen pohjoispuolen, laiturin Möholmenin puolella, joten niistä ei ole haittaa. Laajalle rannalle mahtuu kymmeniä telttoja, paikalla on muurattu nuotiopaikka ja on käytännällisesti katsoen vain melojien käytössä.

Norrkullalandetissa on vietetty hienoja melojien juhannusretkiä, ja erään kerran 80-luvulla meidät herätti yöllä Meripelastuseuran etsintäalus: joku meloja oli kuulema kateissa. Myöhemmin selvisi, että meloja - tyttö - oli sanonut äidilleen lähtevänsä tyttökaverinsa luo, mutta lähtikin pojan kanssa salaa telttaretkelle. Raivostunut äiti löysi tytön polkupyörän Marjaniemen Melojien vajalta ja hälytti samalla Merivartioston etsimään tytärtään. Etsintähelikopteri löysi nuoren parin yöllä paluumatkalla Marjaniemeen, mutta luultavasti liian myöhään, neitsyys oli jo mennyt.

Varoitus: Norrkullalandetin hiekkarannalla, kuivalla maalla ja vedessä on havaittu vaarallisia lasinsirpaleita. Sama koskee lentopallokenttää, josta eräs meloja löysi hiekasta rikkinäisen pullonpohjan. Paljain jaloin on vaara saada haavoja!
Pisteet *****

Vihje: Jos tulee kesäinen helleaalto, Norrkullalandetin hiekkamatalikko lämpenee parissa päivässä ja tarjoaa Välimeri-tasoisen uimapaikan. Jos haluaa vaihtelua ja perille nopeasti, voi ajaa autolla Sipoonjokisuuhun Eriknäsin rantaan, lähteä sieltä vesille ja meloa lyhintä tietä Norkullalandetin biitsille!

Östholmen ja Abborholmen. Simsalön selän päässä ja Sipoon selän laidalla sijaisee Sipoon suurin leirintäsaari Östholmen ja sen naapurisaari Abborholmen (jossa leirintä on kielletty). Laituri on luoteiskulmassa, poukamassa, joka on usein veneiden kansoittama. Jos ei veneitä ole poukamassa on hyvä uida. Suurella saarella löytyy tosin useita hyviä rantoja ja telttapaikkoja, varsinkin länsipuolella ja eteläkärjessä, jonne paistaa ilta-aurinko. Palveluita on parhaiten laiturin läheisyydessä -- keittokatos, kaivo, WC, vartijan mökki -- mutta tulisijoja ja pöytäryhmiä on useita eri puolilla. Kaikkiaan saari on veneilijöiden ja myös SKK:n suuressa suosiossa, mutta vilkaimpaan aikaan alue voi tuntua kansoitetulta.
Pisteet ****


Furuholmen. Saari Sipoon selän pohjoislaidalla, puoli kilometriä Östholmenilta etelään. Kaunis ja muodoltaan pyoreä, 500 m kanttiinsa, saari tarjoaa ehkä parhaiten melojalle mitä hän haluaa. Siellä on useita hyviä rantoja melojille, kauniitä näköaloja avomerelle ja sisäsaariin päin, kaikki peruspalvelut ja rauhallisuutta. Vaikka Furuholmen on melko ulkona, sinne pääsee ohitse Granön ja Kamsholmenin meloen suojaisia reittejä kelillä kuin kelillä. Veneilijöitä täällä on yleensä harvemmassa kuin Östholmenilla, kun hyviä ankkuripaikkoja on vain laituripoukamassa ja pohjoisrannalla, mutta se ei melojia haittaa. Melojat ovat yleensä saaren länsirannalla, jossa on laakeita kallioita lekotella, nuotiopaikkoja, ja metsän reunassa hyviä paikkoja teltoille. Kaikista Sipoon saarista Furuholmen on noussut kaikkien melojien ykköspaikaksi 25 vuoden aikana. Sinne tehdään säännöllisesti viikonloppuretkia SKK:n vajalta ja Marjaniemestä, ja myös Hki-Porvoon suunnassa melovat pitkämatkalaiset pysähtyvät sinne tauolle, koska se on juuri ulkoreitillä.
Pisteet: *****

VANTAAN KAUPUNKI

Helsinki on anastanut alueliitoksissa vuosien mittaan Vantaan (ent. Helsingin maalaiskunta, Helsinge) parhaat rannat ja vedet. Vain rippeet on jäänyt jäljelle, mutta tilanne on hankittu jotain ulkoilusaaria. Tässä pari Sipoon vesiltä.

Krokholmen sijaisee suoraan Mölandetistä etelään, Furuholmenin ja Uutelan kärjen puolivälissä, eli strategisesti hyvin kuin melotaan Helsingistä Sipooseen tai päinvastoin. Saaren eteläkärki on yksityisaluetta, aidattu, muu osa on vantaalaisten veneilijöiden käytössä. Parhaimpaan aikaan pohjoisrantaan tuleekin ruuhkaa, kun veneet etsivät ankkuripaikkaa hiekkarannan, jota he kutsuvat uimarannaksi, kahta puolta. Jos nousee maihin hieman hiekkarannan sivulle ei tule sanomisia. Saarta isännöi ja vartioi vantaalainen venekerho, joka kohtelee muukalaisia sen mukaisesti. Saarelle on tunkua siksi, että siellä on itään aukeavan lahden pohjukassa kaikille avoin sauna, johon matkamies voi poiketa, tuntomerkkinä on pitkä saunalaituri. Saarella oli 80-luvun alussa myös muita taloja, ne repi ensin vandaalit ja sitten ne lopullisesti hävitettiin.

Saaressa on hyvää marjametsää ja runsaasti sieniä syksyllä. Muistan kerran tulleeni saareen joka oli täynnä herkullisia kantosieniä. Roskiksesta löysin vähän käytettyjä muovikasseja, joihin keräsin kotiin runsaat tuomiset.
Pisteet: ****

Vihje: Melojille paras leiripaikka on Krokholmenin länsipuolella, jonka korkeilta kallioita aukeaa hulppea näköala Villingin kärkeen. Aurinkoa riittää ja metsän reunassa on tasaista telttapaikkaa. Tämä ranta ei kelpaa veneilijöille, koska se on karikkoa ja avoin lounaistuulelle, ja omaa venettä ei siihen saa. Siitä saattaa päästä meloja maihin, tai tavarat voi kantaa sinne poukamasta saaren halki. Krokholmenista olen kerännyt satunnaisella matkalla satumaisen sienisaaliin.

Tallholmen on Sipoon selän eteläreunalla, Kaunisaaresta lounaaseen noin 2 km. (Ei pidä sekoittaa Tallörn nimiseen pieneen yksityiseen saareen joka on vajaan kilometrin verran luoteeseen Kaunissaaresta. Saari on melko ulkona melojalle, ja siellä käydään yleensä vain läpikulkumatkalla. Veneitä on ankkurissa saaren itäpuolella, suojaisella puolella. Tallholmenilla on -- oli ainakin ennen -- myöskin sauna, joskin sen löylyjä en ole koetellut. Paikalla on myös tiettävästi kioksi kesällä.
Pisteet *

HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupungilla riittää maita ja mannuja, myös saaria Sipoossa. Tässä niistä merkittävimmät, jotka ennemmin tai myöhemmin tulevan melojan keulan eteen. Useimmat saaret ovat paremminkin veneilijöiden kuin melojien käyttömiä, koska ne ovat melko ulkona ja palvelutasossa ei ole hurraamista.

Granö, suuri saari heti Karhusaaren eteläpuolella ja näköpiirissä, kun melotaan Winbergin kaupan editse ja Stora Bergholmenin ohitse. Vastarannalla mantereella Ribbinössä on SKK:n melojien hyvin tuntema 'varaklubi'. Koko saaren länsi- ja sisäosa on Helsinkin omistuksessa ja kaupungin metsäosaston hallinnassa, ollut jo 20 vuotta. Hki osti noin 30 hehtaaria maata ja vesialuetta alun perin rakentaakseen sinne lämpöä ja sähköä tuottavan ydinvoimalan. Vastaavasti Sipoon Luonnonsuojelijat perustettiin reilut 20 vuotta sitten vastustamaan ydinvoimalan rakentamista. Silloin luonnonsuojelijat voittivat ja se tuottaa nyt lähinnä tukkipuuta, sieniä ja marjoja. Granö liittyy läheisesti Vuosaaren satamaan, ja saaren pohjoispuolella on laivojen ankkuri-paikka -- josta ovat muistoja romulaivojen hylyt. Saari voi olla taas vaarassa, jos/kun Vuosaaren satama toteutuu. Käytetään saarta vielä kun se on rakentamaton, vaikka varsinainen telttailusaari se ei ole, mitään palveluja ei löydy. Huono puoli Granössä on, että siinä on huonot rannat, varjoisia telttapaikkoja ja paljon hyttysiä, koska kuusimetsä tulee aivan rantaviivalle. Paras kohta maihinnousuun lienee pohjoispuolinen niemenkärki, jossa on melko harva metsikkö leppää.
Pisteet*.

Skogsholmen on Krokholmenin naapurisaari, Mölandetin ulkopuolella, puolivälissä Furuholmenia ja Uutelan kärkeä. Saarella on niukat palvelut, ja muistaakseni viimeiksi käydessä siellä oli leiriytymiskielto. Saari on siten tarkoitettu päiväretkille, tai aluksessan nukkuville veneilijöille.
Pisteet*

Kaunissaari on suuri saari Sipoon selän ulkolaidalla, suosittu kesäinen telttailu-saari, jonne Helsingistä pääsee vesibussilla. Melojan käydä Kaunissaari on hieman ulkona, muuten kuin ohimeloessa tai päiväretkellä, koska tuulen tullessa sieltä on hankala tulla pois. Itse olen kulkenut useasti sen ohitse ja joskus maihin mennyt, kun se on sattunut kauniilla ilmalla itään Pirttisaareen ja Onakseen suuntatuvalle reitille. Saaren pohjoisrannalla on laivalaituri, jonka kupeessa toimii kesäisin kioski, ja jossa meloja voi nousta maihin. Vakituiset intohimoiset telttailijat, näitä vuodesta toiseen tulevia riittää, oleskelevat saaren etelärannassa, jossa on pitkät rantakalliot paistatella päivää.
Pisteet **

Kaivokari kuuluu Onaksen saariryhmään, lähempänä Porvoota kuin Helsinkiä, ja kauimpaisena SKK:n kotisatamasta. Nimestään huolimatta saarella ei ole kaivoa, se on veneilijöiden ja veneessä asuvien saari. Jotkut veneilijät pitävät saaresta kovasti ja tulevat sinne vuosi vuoden jälkeen. Viime yöpymisestä on kulunut aikaa, mutta muistelen rantojen olleen jyrkkiä ja että telttaipaikkoja sai etsiä. Melojat ovat olleet leiriytymässä joskus pohjoispuolen lahdelmassa, ja kavunneet ylemmäs tasaista paikkaa teltalle hakemaan.
Pisteet**

YKSITYINEN - PRIVAT

Periaatteessa kaikki yksityiset, rakentamattomat ja asumattomat rannat, joissa ei ole näköpiirissä (lue: 150 m lähempänä) asumuksia, ovat jokamiehen-oikeudella melojien käytettävissä tilapäiseen yöpymiseen. Avotulen teko on kielletty ilman maanomistajan lupaa, ja muulloinkin, jos on metsäpalovaroituksia, mutta Trangian retkikeitintä voi käyttää (ei ole avotulta). Tällaisia saaria riittää Sipoossa, mantereella on sen sijaan ahtaampaa.

Jos on pakottava tarve maihin tarpeille tai kahville, ja muuta paikkaa ei löydä, kannattaa pysähtyä sähkölinjan kohdalle keltaisen Kaapeli taulun alle. Sähköfirma on lunastanut alueen, ja kukaan tulee tuskin valittamaan pysäköinnistä. Sähkölinjan alla olen monesti pidemmällä retkellä odottanut tuulen tyyntymistä, jotta jonkun suuren selän uskaltaisin ylittää.

Tähän SKK:n kotisivuille tulevaan ohjeeseen ei voida valitettavasti panna luettavaksi löytyneitä yksityisiä rantautumispaikkoja. Suullisena tietona niitä voi kuitenkin kysellä toisilta melojilta ja toimia sitten oman harkintansa mukaan.

KAUPAT - BUTIKER

Kaupoissa on sipoolaisella melojalla valinnan varaa, kenties hänellä on Suomen parhaat kauppa-palvelut kotoisilla melontavesillään. Kauppoja osuu reitille ainakin kaksi, jos lähtee melomaan SKK:n melontakeskuksesta Storörenistä ja on vaara törmätä kolmaanteen vesillä. Jos on liikkeellä kesäaikaan, saarissa palvelee parhaimmillaan teltan ovelle kauppalaiva Cristina. Jäljempänä on kerrottu kauppojen tärkeimmät tiedot eli sijaintipaikka (saari, lahti tms) melontasuuntaan nähden yms oleellista. Silti, moni perinteinen saaristokauppa on lopettanut toimintansa (Spjutsund, Bergarholmen, Gumbo seashop, Simsalön kesäkauppa).

Storören, Cafe Storören palvelee melojia aivan kotisatamassa, ennen ja jälkeen vesilläkäynnin. Kahvilaan jäävät kenties SKK:n jäsenten useimmat eurot, koska Cafe Storören on juuri siinä missä pitääkin. Kahvin, herkullisten hampurilaisten ja kunnon ruoka-annosten lisäksi täältä saa katsella ilmaiseksi hienoa maisemaa. Kahvila-ravintola on avoinna kesäisin joka päivä klo 22:een ja sillä on B-oikeudet.

Karhusaari, Björnsö, kauppa Winberg & Winberg on saariston tavaratalo, josta vesiliikkuja löytää vuoden ympäri melkein kaiken tarvitsemansa, ja paljon muuta sen päälle. Avovesikauden aikana kahvila ja sen terassi vetää ohikulkevia melojia puoleensa magneetin tavoin, talvella niin käy hiihtäjille. Hiekkaranta salmeen kurottavan niemen suulla on hyvä maihinnousupaikka.

Gumbo Kiosk. Gumbon venesatamassa toimii kioski, sijainti lähellä paloasemaa. Maihin pääsee siinä hyvin veneenlaskuluiskaa hyväksikäyttäen. Kannattaa käyttää kioskin palveluja, kun meloo esimerkiksi kuntolenkkiä SKK:n vajalta ja haluaa täydentää energiatasetta jäätelöllä.

Kauppalaiva Cristina /Winberg & Winberg on saariston helmi, ainakin mitä tulee palveluun. Cristina on yksi harvoja yhä seilaavia kauppalaivoja, jotka vierailevat suuremmissa saarissa säännöllisesti kesäaikaan. Cristina kulkee myös Sipoon, Vantaan ja Helsingin saariin, jos on kysyntää. Aikataulusta tulee kysyä Karhusaaren (Winbergin) kaupalta, jossa sen kotisatama on.


Tämä SKK:n retkeilykohdeopas on luonnos ja tätä pyritään täydentämään uusien tietojen perusteella.